Marraskuu 1, 2017

Työ muuttuu, miten meidän käy?

Matti Ristimäki

Head of Data-Driven Health Tieto

Yhä useammin kysytään vievätkö tietokoneet, robotit tai keinoäly ihmisten työpaikat.

Työpaikkojen katoamista suurempi huoli on, kuinka löydetään tekijät kaikelle tarvittavalle työlle. Jo vuonna 2040 ikääntyneiden, ei enää työelämässä olevien henkilöiden, määrä on tuplaantunut. Samanaikaisesti syntyvyys on laskussa. Jos trendi jatkuu nykyisellään, viimeinen suomalainen syntyy vuonna 2067. (Lähde: Aamulehti / THL) Todellisuudessa toki näin ei todennäköisesti tapahdu, mutta suunta on joka tapauksessa alaspäin.

Yhteiskunnan kilpailukyky

Kun työssäkäyvä väestönosa pienenee, tuloverojen väheneminen vaikeuttaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämistä. Tuottavuuden pitää olla korkealla tasolla, jos halutaan saavuttaa yhtä aikaa toimiva yhteiskunta ja globaali kilpailukyky.

Teknologian avulla tähän voidaan päästä. Hyvä esimerkki on Daimlerin Valmet Automotiven tehtaalle tekemä Mercedes-Benzin seuraavan sukupolven kompaktiautomallia koskeva valmistussopimus. (Lähde: Valmet Automotive)

Kyseinen sopimus on mielenkiintoinen osoitus Suomen kilpailukyvystä valmistavassa tuotannossa, joka on yleisesti ajateltu olevan liian kallista länsimaisten palkkakustannusten vuoksi. Sopimus ei ole syntynyt vahingossa, vaan taustalla on Valmet Automotiven pitkäaikainen strateginen panostus korkean automaatioasteen rakentamiseksi Uudenkaupungin autotehtaalle. Tehtaalla on yli 600 monitoimista  robottia ja esimerkiksi hitsauslinjan automaatioaste on yli 90 prosenttia, eli 90 prosenttia työstä tekevät keinoäly ja robotit. Korkea automaatioaste ja laadukkaat monitoimirobotit sekä kova osaaminen robotisoidun tehtaan rakentamisessa ovat mahdollistaneet isojen valmistussopimusten syntymisen. Ilman robotiikkaa laatu ja kustannustehokkuus eivät olisi kilpailukykyisiä globaalissa kisassa. Nyt tehdas työllistää pelkästään uuden Mercedes-Benzin valmistussopimuksen myötä tuhansia uusia työntekijöitä.

Keinoäly ja robotiikka mahdollistavat sellaisen hinta-laatusuhteen, joka tuo Suomeen työtä. Ilman teknologian tehokasta hyödyntämistä vastaava hinta-laatusuhde on mahdoton.

Voidaanko siis yleistää laajemminkin: keinoäly ja robotiikka ovat tällä hetkellä ainoa tiedossa oleva tapa saada hyvinvointiyhteiskunnan kustannusrakenteeseen sovitettua globaalisti kilpailukykyinen tuotanto.

Sama pätee muilla toimialoilla. Lähellä kuluttajia ja kuluttajien päätäntävaltaa olevat toimialat, kuten media, ovat jo käyneet läpi keinoälymurroksen. Esimerkiksi Netflixin tv-sarjat on jo käsikirjoitettu analytiikan avulla katsojien mieltymysten mukaisiksi. Konservatiivisemmat toimialat, kuten terveydenhuolto, ovat tuottavuuspaineista huolimatta vielä alussa uusimpien teknologioiden hyödyntämisessä palvelukehityksessä ja palveluiden personoimisessa. Robotiikalla ja keinoälyllä tämä on ratkaistavissa. Samalla pystytään rakentamaan myös kansainvälisesti kilpailukykyisiä vientituotteita.

Terveydenhuollon toimialalla on korkea osaamistaso ja tarkka regulaatio. Terveydenhuollossa on käytettävissä paljon dataa pitkältä historialta. Tämä on hyvä pohja kehittää palveluita laajasti niin, että keinoäly ja robotiikka hoitaisivat enemmän tehtäviä kuin nykyään.

Ihmistenvälistä vuorovaikutusta tarvitaan yhä ja vieläpä enenevässä määrin. Kun ihmisten ei tarvitse enää käyttää aikaa tehtäviin, jotka voidaan mainiosti hoitaa koneiden toimesta, ihmisillä on aikaa keskittyä aitoon inhimilliseen vuorovaikutukseen.

Takaisin blogit-sivulle

Kategoria: Blogit , Uncategorized