Syyskuu 4, 2017

Miksi emme tiedä tätä: Maailman ensimmäinen tietokoneohjelmoija oli nainen

Jenni Santalo

Tyttöjen ja naisten saamisesta teknologian pariin ei ole kyse pelkästään naisten urapolkujen monipuolistamisesta, vaan yritysten ja koko Suomen menestyksestä. Jos ratkaisuja kehittää vain puolet väestöstä, moni maailman suuri ongelma jää ratkaisematta.

Englantilainen matemaatikko Ada Lovelace kirjoitti vuonna 1840 kuvauksen maailman ensimmäisestä yleistietokoneesta ja keksi, miten koneen voisi ohjelmoida tekemään asioita itsekseen. Teknologia-ala on miesvaltainen, vaikka teknologian edelläkävijät olivat naisia.

Liian harva nainen hakeutuu tieteen ja tekniikan aloille. Vuonna 2015 n. 80 %:a Suomen tekniikan alojen tutkinnoista oli miesten suorittamia (SVT: Väestön koulutusrakenne 2015). Miksi näin on?

Paljon on kyse siitä, millaisia mielikuvia luomme

Minkä tahansa alan houkuttelevuudessa on paljon kiinni nuorten unelmista ja esikuvista. Tai siitä, miten asioista puhumme; millaisia mahdollisuuksia tai mahdottomuuksia asioiden ympärille luomme.

Tutkimusten mukaan yläkoululaisten tyttöjen mielikuvissa IT-alan opinnot ovat vaikeita, työ on kaukana ihmisläheisestä, eikä alalla voi naisena tuntea oloaan kotoisaksi (“Women in Tech”, Teknologiateollisuus ry 2017). Voin henkilökohtaisesti todeta, ettei tämä pidä lainkaan paikkansa. Myös tietokirjailija Tuuti Piippo osoittaa monet näistä mielikuvista vääriksi.

Piipon mukaan maskuliinisena esiintyvä teknologia-ala kaipaa kipeästi lisää naisesikuvia. Vahvat ja menestyvät naishahmot ovat tärkeitä erityisesti nuorille, vielä omien opintopolkujensa alussa oleville tytöille, jotta heitä saataisiin houkuteltua alan pariin.

Tähän tarkoitukseen Piippo kirjoitti innostavan “Futuremakers”-kirjan: teoksen inspiroivista naisista, jotka rakentavat sekä omia unelmiaan että parempaa maailmaa teknologian avulla. Teokselle onkin tarve: teknologia ja IT-ala eivät innosta yläkouluikäisiä tyttöjä, vaikka pojilla teknologiaan liittyvät opinnot ovat opiskeluvalinnoissa suosituin vaihtoehto (”Kun koulu loppuu” -tutkimus, 2017).

Ohjelmointi on tapa rakentaa maailmaa

Futuremakers-kirjassa uratarinansa kertovat muun muassa avaruustekniikan insinööri ja tuleva astronautti Natalie Panek, kuvapalvelu Flickr:n perustaja Caterina Fake sekä ohjelmoijaguru, kirjailija ja kuvittaja Linda Liukas.

Kaikkia kirjan naisia yhdistää luovuus sekä halu saada positiivisia muutoksia aikaan teknologian avulla. Teoksen kertomukset rikkovat yleisimpiä stereotypioita vain miespuolisista numeronikkareista ja liittävät ohjelmoinnin luovuuteen ja vapauteen toteuttaa itseään. Teknologia näyttäytyy konkreettisena keinona muutoksen toteuttamiseen.

Paljastuu, että IT-alalla työskentely on muutakin kuin koodausta. Toimenkuvaan voi kuulua esimerkiksi suunnittelua, markkinointia, tuotekehitystä, johtamista tai ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittämistä.

Henkilökohtaisesti uskon ja olen huomannut, että teknologian avulla rakennetaan parempaa maailmaa. Harva nuori tulee ajatelleeksi tätä opintovalintoja tehdessään.

Tulevaisuuden työelämässä ohjelmointi tulee olemaan monen uuden ammatin perusta, ja siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni kiinnostuisi ohjelmoinnista edes jollain tasolla. Linda Liukasta lainaten: “Koodi on tulevaisuuden käsityö ja ensimmäinen vieras kieli.

Koko väestön potentiaali hyötykäyttöön

Suomi on maailman neljäs maa, joka on ottanut koodaamisen osaksi koulujen opetussuunnitelmaa: vuodesta 2016 lähtien kokonainen ikäluokka on opetellut ohjelmoimaan.

Tällaiset maanlaajuiset edistysaskeleet ovat erittäin tärkeitä, mutta opettajilla ja vanhemmilla on vielä suuri työ tehtävänään nuorten tyttöjen pölyttyneiden mielikuvien rikkomisessa ja heidän kannustamisessaan teknologian pariin, jotta koko väestön potentiaali saadaan hyötykäyttöön.

Kaikki ihmiset käyttävät teknologiaa, ja jo siksi olisi hyvä, että kaikenlaiset ihmiset ovat myös kehittämässä sitä. Ihmiset kun yleensä kehittävät ratkaisuja sellaisiin ongelmiin ja tilanteisiin, jotka koskettavat heitä itseään.

Kehittävätkö koodaavat naiset siis seuraavan Googlen? Kenties, jos he vain saavat jo nuorena kaipaamaansa kannustusta alan pariin. Minäkään en ole suorittanut tekniikan tutkintoa, vaikka työskentelenkin innovaatioiden, IT:n, datan ja tekoäly-teemojen parissa. Mutta opettelen juuri koodaamaan. Diskurssiin tarvitaan siis muutos.

Kommunikaatiolla teemme maailmaa todeksi. Siksi on tärkeää kertoa, että maailman ensimmäinen ohjelmoija oli nainen.

Takaisin blogit-sivulle

Kategoria: Blogit